Koirakuvat-viikkohaaste

Unikuvaa laitan minäkin, kun kerta Kessikin laittoi. Pitää jatkossakin osallistua tähän kuvahaasteeseen.

Tämä on vähän ikävä unikuva, sillä tässä olen juuri tullut eläinlääkäristä ja olen vielä vähän pöhnässä.

Synttärit, jippii!!!

Mullapa olikin synttärit. Ihanaa!!! Ei oo koskaan ennen ollutkaan. Meillä oli Kessin kanssa kimppabileet, kun kukaan ei osaa sanoa milloin olen syntynyt. Mamma sanoi että on kivempi juhlia yhdessä, silloin toista ei harmita kun vain toinen saa kakkua ja lahjoja. Mamma joutui itse päättämään senkin minkä ikäinen olen, ja hän päätti että olen kolmevuotias.

Mamma oli tosiaan tehnyt meille kakut, ja hyvää kakkua olikin. Siinä oli maksalaatikkoa, lauantaimakkaraa, raejuustoa ja rouhetikkuja. Nam! Lahjojakin sain kun Mies ja Pikkulikka tulivat synttärijuhliin. Mamma oli tehnyt ihmisille ihan oikean ihmisten kakun, siinä oli mansikoita ja kermavaahtoa ja kaikkea. Olisi sekin minulle kelvannut. Ja ne karkit ja pikkuleivät. Mutta en saanut edes maistaa, pläääh.

En malta odottaa ensi vuotta, että saan taas juhlat ja kakkua.

Matkailua

Enpäs taas ole aikoihin muistanut kirjoittaa. Nyt on pakko kun oltiin ihan matkoilla mamman ja Kepsun kanssa. Ei tosin missään ulkomailla hienosti, vaan ihan kotimaassa ajeltiin. Käytiin Kokkolassa ja Lapissa katsomassa mamman entisen lauman jäseniä; veljeä sekä mammaan mammaa ja mamman iskää.

Kyllä oli kuulkaa pitkät matkat, ihan siinä häntä puutui istumisesta. Onneksi mamma päästi meitä tauolle usein. Kerran oltiin jopa sellaisessa paikassa missä oli järvi. Sinne minä en millään halunnut mennä muuta kuin kahlaamaan, vaikka Kessi näyttikin uivan kuin kala vedessä. Siinä samassa paikassa löysin metsän siimeksestä aivan ihanan hajuisen kasan jossa oli aivan pakko pyöriä. Kun lopulta onnellisena ja hurmaavalta tuoksuen lönköttelin mamman luo, mitä tämä tekikään. Pisti minut järveen kaulaa myöten ja kuurasi niin että meinasi turkki irrota. Väitti että haisen pahalle. Pöh!!! Nuo ihmiset ja niiden ihmisen nenät, eivät tajua mitään hyvistä hajuista.















Mamman mamman ja mamman iskän luona oli kivaa. Saatiin Kessin kanssa olla ulkona ilman remmiä, ja voi pojat että me juostiinkin. Ja kaivettiin ja nuuskittiin uusia kivoja metsän hajuja. Ja minä opin haukkumaan, oli pakko kun niiden naapurin koira huuteli minulle hävyttömyyksiä koko ajan. Täytyihän sellaiseen jotain vastata.

Me käytiin myös marjassa koko porukka. Minä tykkäsin kovasti olla mamman iskän seurassa, niinkuin tässä kuvassakin. Oli vähän sellaista "me miehet" meininkiä. Annettin naisten olla keskenään ja räpättää. ;) Tykkäsin muuten kovasti mustikoista, niin paljon että tuli oikein ripuli. Vähän minua hävetti kun tuli vahinko keskelle pihaa mamman jalkojen juureen illemmalla. Eivät onneksi olleet moksiskaan, mamma vain kaivoi kuopan pihaan ja hautasi velliläjän siihen.