Muut vieraat olivatkin ihan ennestään tuttuja, joita näkee alvariinsa, mutta oli siellä kolme sellaistakin joita en oikein muistanut. Oli mamman mamma ja iskä, ja sitten mamman siskon pentu. Ihan kivoja ne olivat, varsinkin mamman iskä. Rapsuttelia minua koko ajan ja sanoi että olisi kiva viedä minut metsälle. Voi pojat, kun pääsisikin!!! Olisipa ihanaa. Voisin vaikka muuttaa mamman iskän kanssa Lappiin asumaan jos se tarkoittaisi sitä että saisi vihdoinkin metsästää rauhassa. Nykyään mamma aina keskeyttää hyvät jahtini. :( Mutta eipä se mamma minua mihinkään anna, ja hyvä minun täälläkin on. Nytkin tuolla odottaa luu, taidankin mennä vähän kaluamaan.
Mukavat loppukestä kaikille karvaisille ja vähemmän karvaisille kavereille.