Mamma teki tänään ikävän tempun. Jätti mun kahdestaan Kessyn kanssa kotiin, ja katos jonnekin työksi kutsumaansa paikkaan. Mamma jätti meidät ensin kahdestaan olohuoneeseen, peiteltyään sitä ennen soffan ja nojatuolit... mitähän se luuli että me niille tehdään. Ajatteli ehkä että menen ja pisuan niiden päälle, kun erehdyin aamulla merkkaamaan nojatuolin tauksen.
Heti kun mamma meni ovesta ulos, aloitettiin Kessyn kanssa kunnon ryminät ja haukkumiset. Se oli virhe. Mamma tuli ryminällä takaisin sisälle, taisi olla vähän kiukkuinen kun älämölöitiin. Sitten hän laittoi minut keittiöön, missä nukun yönikin. Ja kuulemastani päätellen laittoi vielä jotain oven taakse.
No, minähän en sellaisesta tykännyt, en alkuunkaan. Kyllä minä siellä nukun, mutta että päivälläkin pitäisi siellä olla. No way!! Punkesin siis oven auki ja tungin olohuoneeseen Kessyn seuraksi. Siellä me sitten painiskeltiin ja jyryttiin, taisi vähän haukkumistakin päästä. Mutta mitään ei sotkettu, enkä pisunnut mihinkään.
Mamma tuli kovin aikaisin kotiin, luulin että hänellä on kovasti lyhyet työpäivät, mutta hän vaan tulikin katsomaan että me ollaan kiltisti, ja käyttämään meitä pisulla. Ilmeisesti minun takiani, kun Kessy kuulemma pärjää 12 tuntiakin pisuamatta. Omituinen narttu?!?! Ulkona mamma kehui minut maasta taivaaseen, kun tein isot lorot samaan paikkaan mihin Kessy oli pisaissut. Ilmeisesti ulos pisuaminen on se, mitä mamma haluaa minun tekevän. Koitan siis vastaisuudessa näin tehdä, ettei mammalle tule paha mieli.
Tykkääen edelleen kovasti olla täällä uudessa kodissa, vaikka Kepsun kanssa edelleen mietitäänkin lauman arvojärjestystä vähän kovan kautta. Mammaa on niin mukava nojailla, pää mamman polvella. Tai sitten masu taivasta kohti mamman jaloissa, hän osaa rapsuttaa niin ihanasti, just oikeista paikoista, ihan että takajalka vippasee. Ja täällä on tosi kivoja metsäpolkujakin joita pitkin ravataan kaikki kolme..... *onnellinen huokaus*
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti