2. lokakuuta 2007

Pillipiiparointia

Mamma on ostanut jonkun ihmeellisen piippaavan esineen. Sitä se aina välillä puhaltelee niin että korviini koskee. En ymmärrä mikä tuon tarkoitus on, mutta saa se puhallella, sillä joka kerta kun kuuluu ääni ja menen mamman luo, se antaa namin. Kumma ihminen kertakaikkiaan!

Voi tietysti olla että tämän on joku uusi koulutusyrityskin. Mamma kun on kokeillut kaikenlaista millä saisi minua ruotuun. En vain ole oikein yhteistyöhaluinen tuossa asiassa. Jänikset ja toiset koirat ovat kyllä huomattavasti kivempia kun mamma ja namit. Kessi on yrittänyt sanoa minulle että pitäisi vähän rauhoittua, mutta kun en voi sille mitään että metsästyttää.

Mamma sanoi että sen iskä olisi halunnut ottaa minut sinne Lappiin metsälläkäyntikaveriksi. Voi veljet kun oiskin ollut kivaa. Toisaalta, sitten ois tullut kyllä ikävä mammaa ja Kepsua ja iskää ja pikkulikkaa. Kai se riittää että mennään aina välillä käymään tuolla Lapissa.

Ei kommentteja: